Tuusula-Seura 75-vuotta

Tuusula-Seura 75 vuotta

Alkuvuosien hiljaiselon jälkeen toiminta heräsi uuteen kukoistukseen

Tuusula-Seuran perustamiskokous pidettiin 14.4.1946  Kunnantalolla. Aloitteen kotiseutuyhdistyksen perustamisesta teki Tuusulassa kesiään viettänyt maisteri H.J. Viherjuuri, joka on yksi Seuran kunniajäsenistä. Perustamiskokoukseen osallistui 44 tuusulalaista. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Vilho Laine-Ylijoki.

Vaikka Tuusula-Seuran perustaminen sai innostuneen vastaanoton, toiminta ei alkuvuosina lähtenyt kunnolla käyntiin. Ensimmäisenä vuotena pidettiin vain valtuuskunnan ja johtokunnan kokoukset. Vuonna 1948 päätettiin järjestää ensimmäinen Tuusula-päivä 18.7. Päivä sisälsi monipuolista ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille, ja juhla oli onnistunut. Siitä huolimatta päivä jäi pitkäksi aikaa viimeiseksi Tuusula-Seuran järjestämäksi Tuusula-päiväksi. Ainoa alkuvuosilta pysyväksi tapahtumaksi on jäänyt lokakuun 10. päivänä pidettävä tervehdyskäynti Aleksis Kiven haudalla Tuusulan kirkkomaalla.

1950-luvun alusta Seuran toiminta oli hiljaista pari vuosikymmentä, jolloin puheenjohtajana toimi agronomi Einar Winqvist. Hän oli Tuusulan kunnanhallituksen puheenjohtaja 1951-1963 ja kunnanjohtaja 1963-1968.

Hiljaiseloon vaikutti varmasti se, että sodasta oli kulunut niin vähän aikaa, ja ihmisten mielenkiinto kohdistui oman elämän järjestämiseen. Tuusulan silloiseen pitäjään muutti sotavuosien jälkeen myös yli 4 000 siirtolaista, jotka oli asutettava.

Keskeinen asema kunnassa auttoi Einar Winqvistiä toteuttamaan asian, jota hän piti Tuusula-Seuran päätehtävänä. Se oli Pekka ja Maija Halosen Halosenniemen hankkiminen kunnan omistukseen.  Asia vaati monta istuntoa silloisten omistajien Pekka Halosen pojan Antti Halosen ja Pekan tyttären Marjan ja hänen miehensä Ahti Miehon kanssa. Koska perikunta ei pystynyt ylläpitämään isoa rakennusta, oli vaara, että se joko purettaisiin tai myytäisiin kesämökiksi. Kun rakennus oli viimein saatu hankituksi kunnan omistukseen, ehtoihin kuului se, että Miehot saivat asua Halosenniemessä sen hoitajana. Myös Antti Halonen sai oikeuden asua lähinnä kesäisin talon alakerran pienessä asunnossa.

Halosenniemestä tehtiin aluksi kotiseutumuseo, jonne kerättiin lähes 200 esinettä eri puolilta pitäjää. Suurimman osan esineistä keräsi Einar Winqvistin oma perhe. Klaus Winqvist muistelee, kuinka he veivät museon kokoelmiin kasakkakeihästä niin, että se sojotti Skodan ikkunasta.

Seura heräsi henkiin

Hiljaiselon aikana unohtui Tuusula–Seuran olemassaolo kokonaan niin, että 1973 Tuusulan matkailu- ja kotiseutulautakunnan tilaisuudessa heräsi ajatus kotiseutuyhdistyksen perustamisesta. Asian edistämiseksi valittiin toimikunta. Sen kokouksessa muisteltiin, että Tuusulassa oli Halosenniemen lunastamisen yhteydessä vaikuttanut vastaavanlainen yhdistys. Pian selvisi, ettei Tuusula-Seuraa ollut koskaan lakkautettu, vaan että se oli edelleen olemassa. Uutta yhdistystä ei sitten tarvittu.

Henkiin herätetty Seura aloitti yleisötilaisuuksien järjestämisen. Rantatien roolia Tuusulassa käsitelleeseen tilaisuuteen osallistui peräti parisataa kuntalaista. 1975 aloitettiin keväiset Halosenniemen siivoustalkoot.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Tuusulassa ensimmäisen kerran 1981, jolloin teemana oli ”Asuinkunnasta kotiseuduksi”. Toisen kerran kotiseutupäivät pidettiin Tuusulassa 2019. Silloin teemana oli ”Kulttuuri liikuttaa”.  Molempiin tapahtumiin Tuusula-Seura osallistui aktiivisesti.

Osallistuminen Laskiaistapahtumaan, Tuusula-päivän viettoon sekä Tuomaasta Nuuttiin tapahtumaan ovat muodostuneet koronavuotta lukuun ottamatta jokavuotisiksi tilaisuuksiksi.

Yleisötapahtumien ohella Tuusula-Seura on julkaissut aktiviisesti kotiseutuun liittyvää kirjallisuutta. Jokavuotinen Aikakirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1989, ja tänä vuonna vuorossa on jo 32. Aikakirja.

Kansalaisvaikuttaminen on keskeinen tehtävä

Kansalaisvaikuttaminen on yksi Seuran päätehtävistä. Vuosittain annetaan useita lausuntoja mm.erilaisista kaavahankkeista. Viimeisimmät lausunnot ovat koskeneet Tuusulan kunnantalon purkua,  Hyrylän palvelukeskusta sekä  Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmaa ja Anttilan tilakeskuksen rannan virkistyskäytön kehittämissuunnitelmaa. Kunnantalon purkua koskeva lausunto sai aikaan sen, että Uudenmaan ELY-keskus asettu rakennuksen väliaikaiseen vaarantamiskieltoon.

Tuusula-Seuran nykyinen puheenjohtaja Sakari Heikkilä on Seuran 14. puheenjohtaja. Jäseniä Seuralla on noin 450. Erilaisiin tapahtumiin osallistumisen lisäksi yhdistyksen toimintaa on rikastuttanut tiivis ja monipuolinen yhteistyö kunnan, seurakunnan ja muiden paikallisten järjestöjen kanssa.

Teksti: Hannele Ahokas