Kotiseutupäivät 2025
Lämpimät kiitokset Valtakunnallisista Kotiseutupäivistä Valkeakoskella (vai sittenkin koskilla) Suomen Kotiseutuliitolle ja paikallisille järjestäjille
Kotiseutupäivien (15.–17.8.2025) keskeisenä teemana oli “Vesien Valkeakoski”. Teema avasi paikkakunnan vahvan sidoksen vesistön ja teollisuuden välille ja sen vaikutuksen paikkakunnan ja sen asukkaiden identiteettiin ja arkeen. Virallisen vuosikokouksen lisäksi ohjelmaa järjestettiin eri puolilla Valkeakoskea. Ohjelma oli suunnattu sekä paikallisille että kotiseutu- ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille osallistujille.
Avajaispäivän virallinen ohjelma koostui avajaisseminaarista Kulttuurikeskus Luovassa ja kaupungin vastaanotosta Apian paviljongissa. Avajaisseminaarissa saimme kuulla hämäläisestä identiteetistä, jonka pohjalta myytit hämäläisyydestä jäivät edelleen askarruttamaan hidasta hämäläistä mieltäni. Kaupungin ilmastoasiantuntija Ossi Kekki taas valaisi meille lukuisia toimenpiteitä, joiden ansiosta vesistö tehtaiden ympärillä on saatu puhdistettua uintikuntoon. Tämä prosessi on verrannollinen Tuusulan järven puhdistamiseen, josta tänä vuonna 60-vuotta täyttävää vesiensuojeluyhdistystä on kiittäminen. Teema jatkui paneelilla, jossa Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo oivasti johdatteli meitä kestävän kehityksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Yllätysvieraana saimme kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen tervehdyksen kotiseututyöhön.
Virallisen ohjelman lisäksi oli yleisölle suunnattua ohjelmaa Lepänkorven puistossa ”Koski soikoon” konsertissa tanssiesityksineen ja kotiseutumarkkinoilla sekä iltaohjelmana kesäteatteri ”Tukinuitosta tuulipukuun – Koitosta Koskiseen” ja vielä iltajatkot energisimmille osanottajille. Eikä tässä vielä kaikki lisäksi ohjelmakonseptiin kuuluivat keskustelukammarit, jotka avajaispäivänä käsittelivät paikallisia medioita, digitaalisuutta ja yhteistä kotikaupunkia maahanmuuton ja kotouttamisen näkökulmista.
Toisen päivän käynnisti Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous, jossa valittiin liiton valtuustolle uudeksi puheenjohtajaksi professori Laura Kolbe. Eipä parempaa kotiseututyön edunvalvojaa olisi voinut keksiä. Lisäksi totuttuun tapaan hyväksyttiin kokouksen julkilausuma, joka tänä vuonna korosti moninaisuutta ja monikulttuurisuutta. Tästä Tuusula Seurakin tulee tulevaisuudessa ottamaan kopin. Viime vuonnahan etkoina aiheeseen jo jaoimme Ruusut ukrainalaisten kotouttamisyhteisölle. Kokouksessa palkittiin myös vuoden kotiseutuyhdistykseksi valittu Konnevesi, jonka digitalisoidun museon ratkaisuja saimme kaikki ihailla ja vähän kadehtiakin. Jospa Tuusulassakin voisimme ottaa oppia näistä ratkaisuista. Virallisen ohjelman päätti Kotiseutugaala, jossa saimme musiikin ja herkullisen paikallisruoan voimin jatkaa seurustelua myöhään iltaan.
Toisen päivän yleisöohjelma, risteilyt ja retket sekä keskustelukammarit olivat niin monimuotoiset, että vierailijasta tuntui kuin koko Valkeakoski olisi toivottanut meidät tervetulleeksi kotiseudulleen esitellen kotikuntansa parhaat puolet, historian ja nykyisyyden, miksei myös jotain ajatuksia tulevaisuudellekin. Itse sain kuunnella Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen ja prof.emeritus Matti Koirasen komboa siitä, miten heidän mukaansa ”Tulevaisuusperintö haastaa uusiutumaan”. Yleisön päivä päättyi tuplatansseihin nuorisoseurantalolla ja lavatansseissa.
Viimeisen päivän käynnisti juhlajumalanpalvelus ja seppelten lasku Sääksmäen hautausmaalla.
Jälleen oli onnistuttu järjestämään niin monipuolista ohjelmatarjontaa, että siitä varmasti kaikki löysivät omat suosikkinsa. Päivän kruunasi tehtaan kentällä jalkapallo-ottelu FC Hakan ja HJK:n välillä.
Kotiseutupäivät 2025 Valkeakoskella muodostuivat kaiken kaikkiaan elämykselliseksi, monipuoliseksi ja paikallista omaleimaisuutta huokuvaksi tapahtumaksi, josta kotiin viemiseksi jäi monia hienoja ratkaisuja, ideoita ja ajatuksia. Uskallanpa sanoa, että nämä hienot päivät varmasti hakkasivat Valkeakosken vuonna 1960 järjestämät kotiseutupäivät. Vesistön, teollisuuden ja kotiseututyön teemat kudottiin oivasti kulttuuri- ja viihdetarjonnan, keskustelujen, retkien ja urheilun kokonaisuuteen. Tapahtuma puhutteli kaikenikäisiä yleisöjä ja toi esiin kotiseudun merkityksen Suomessa.
Paula Kyrö
Tuusula Seuran edustaja kotiseutupäivillä
KOTISEUTULIITON VUOSIKOKOUKSEN 2025 JULKILAUSUMA
Kaikkien kotiseutu syntyy rohkeasta omaleimaisuudesta ja koordinoidusta yhteistyöstä
Suomi on monien kielten ja kulttuurien maa. Maahamme on tullut eri aikoina erilaisia ihmisryhmiä ja kulttuureja, jotka ovat sulautuneet yhteen. Uudet geneettiset ja arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka monimuotoinen suomalaisten alkuperä on. Viime vuosikymmenien uudet maahanmuuttajat ovat edelleen rikastuttaneet monisyntyistä suomalaista yhteiskuntaa.
Maassamme myös alueiden kirjo on laaja. Paikallisyhteisöille on kehittynyt omia vahvoja perinteitä ja paikallispiirteitä, jotka elävät ajassa ja muuttuvat sen mukana. Niitä ei kannata piilottaa, vaan korostaa. Rohkea omaleimaisuus rakentaa yhteisön yhteistä tarinaa luoden samalla pito- ja vetovoimaa.
Moninaisuus on myös rikkaus yhteisön sisällä. Keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on oleellisen tärkeää, että erilaiset ihmiset ja toimijat löytäisivät toisensa nykyistä paremmin ja voisivat oppia toisiltaan. Erilaisuuden kohtaaminen on kaikille eteenpäin vievä voima.
Paikalliset kotiseutuyhdistykset vahvistavat asukkaiden juurtumista ja kotoutumista. Näin rakennetaan yhteishenkeä ja luodaan vaikuttamismahdollisuuksia oman yhteisön asioihin. Paikallinen kotiseututyö on matalan kynnykset toimintaa, johon jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Siksi kotiseutuyhdistykset sopivat erinomaisesti eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten ja yhteisöjen kokoajiksi ja paikallisen yhteistyön koordinaattoreiksi.