Lahelanpelto III
Tuusula Seura ry – Lausunto
Lahelanpelto III asemakaava ja asemakaavan muutos (kaava nro 3651)
Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.1.–9.2.2026
Tuusula Seura kiittää mahdollisuudesta lausua Lahelanpelto III -kaavasta.
Tuusula Seura tarkastelee kaavaa erityisesti kotiseutuidentiteetin, kulttuurimaiseman sekä jokilaakson virkistyskäytön näkökulmasta. Pidämme tärkeänä, että kasvun ja rakentamisen ratkaisut sovitetaan alueen omaleimaisiin maisema- ja luontoarvoihin.
1. Yleinen näkemys
Taajaman hallittu täydentäminen on periaatteessa perusteltua, mutta Lahelanpelto III -alueen kohdalla keskeistä on, ettei Tuusulalle tunnusomainen peltomaisema häviä tai muutu pelkäksi rakentamisen “taustaksi”. Samalla Tuusulanjokilaakson tulee säilyä yhtenäisenä, toimivana ja viihtyisänä virkistys- ja luontoyhteytenä.
2. Kulttuurimaisema ja peltomaisemanäkymät
Lahelan pellot ja avoimet näkymät ovat osa Tuusulan maisemakuvaa. Niillä on merkitystä sekä paikallisidentiteetille että alueen viihtyisyydelle.
Tuusula Seura esittää, että kaavaratkaisussa:
Tunnistetaan ja säilytetään keskeiset peltomaisemanäkymät ja niiden muodostamat näkymälinjat. Näiden tulee näkyä kaavassa selkeästi esimerkiksi viheralueina tai muina rakentamista rajaavina ratkaisuina.
Rakentamisen mittakaava sovitetaan maisemaan, erityisesti peltoaukeiden ja jokilaakson reunoilla. Reunavyöhykkeillä tarvitaan porrastusta, jotta siirtymä avoimesta maisemasta taajamarakenteeseen ei ole jyrkkä.
Reunavyöhykkeiden laatu varmistetaan kaavamääräyksin (istutukset, puusto ja korttelien reunojen käsittely). Tavoitteena tulee olla, että peltomaisema säilyy arvokkaana maisematilana, ei “takapihojen reuna-alueena”.
3. Tuusulanjoki – virkistyskäytön kehittäminen ja jatkuvuus
Tuusulanjoki on alueen selkäranka. OAS:ssa todetaan, että suunnittelualue kuuluu Tuusulanjokilaakson virkistyskäytön yleissuunnitelman piiriin. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta sen tulee näkyä asemakaavassa konkreettisina ratkaisuina.
Tuusula Seura esittää, että:
Jokilaakson reitistö ja yhteydet suunnitellaan selkeäksi ja katkeamattomaksi kokonaisuudeksi sekä alueen sisällä että yhteyksinä naapurialueille.
Reitit toteutetaan kulutuskestävällä tavalla, jokiluonto huomioiden. Myös valaistuksen tarve ja laatu tulee arvioida niin, ettei jokilaakson rauhallinen luonne kärsi.
Joen ympärille varataan riittävän leveä ja yhtenäinen viher-/suojavyöhyke, jotta sekä luontoarvot että virkistyskäyttö mahtuvat samaan kokonaisuuteen.
Kaava-aineistoon liitetään toteutuksen periaatteet: mitä jokilaakson virkistystä parantavia ratkaisuja tehdään ensimmäisinä ja miten ne kytkeytyvät kunnan laajempiin ulkoilu- ja viherverkostoihin.
4. Pohjavesi ja hulevedet
Suunnittelualue on pohjavesialuetta ja jokilaaksossa on tulvivia alueita. Näiden vuoksi hulevesiratkaisuilla ja rakentamisen ohjauksella on poikkeuksellisen suuri merkitys.
Tuusula Seura esittää, että:
Hulevesien hallinnassa painotetaan luontopohjaisia ratkaisuja (viivytys, imeytys ja avoimet ratkaisut) siellä missä se on mahdollista ja turvallista.
Tulvariskialueilla varmistetaan, ettei rakentaminen heikennä tulvatilan toimivuutta tai lisää haittoja alapuolisille alueille.
Pohjavesialueen rakentamisen aikaiset riskit (työmaavesien hallinta, maa-ainesten käsittely) huomioidaan ohjeistuksessa ja tarvittaessa kaavamääräyksissä.
5. Liikenne ja turvallisuus
Kaavatyön tavoitteisiin kuuluu Lähteentien turvallisuuden parantaminen. Tämä on tärkeää, koska alueelle syntyy uusia arjen liikkumistarpeita ja reittejä myös jokilaakson virkistysalueille.
Tuusula Seura esittää, että:
Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet suunnitellaan turvallisiksi ja jatkuviksi.
Uusien katujärjestelyjen osalta varmistetaan, että asuinalueen liikenne ei muutu läpiajopainotteiseksi.
Mahdolliset melu- ja viihtyvyyshaitat ratkaistaan niin, että pihat ja jokilaakson reitit säilyvät laadukkaina.
6. Pyynnöt jatkovalmisteluun
Tuusula Seura pyytää, että kaavan jatkovalmistelussa:
Esitetään selkeästi, mitkä peltomaisemanäkymät säilytetään ja millä keinoilla.
Osoitetaan Tuusulanjokivarren viher- ja virkistysratkaisut kokonaisuutena: vyöhykkeen leveys, reittien jatkuvuus ja toteutettavuus.
Täsmennetään hulevesien hallinnan ja pohjavesisuojelun periaatteet siten, että ne ovat käytännössä toteutettavia.
Avataan liikenne- ja turvallisuusratkaisut erityisesti Lähteentien osalta.