Lausunto Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmasta

24.4.2021

 

Tuusulan Kunta

Kaavoitus

kaavoitus@tuusula.fi

Tuusula-Seura ry esittää seuraavaa:

Tuusulanjärvi valittiin Suomen maakuntajärveksi vuonna 2011 ja siitä todettiin, että vähäjärvisellä Uudellamaalla se muodostaa ainutlaatuisen arvokkaan maisemaelementin,

Tässä yleissuunnitelmassakin korostetaan useaan kertaan Tuusulanjärveä tärkeänä kulttuuriympäristönä ja sen keskeisyyttä kaikissa suunnitelmissa.

Toisaalta monet siinä esitetyt ehdotukset sotivat suoranaisesti tätä vastaan.

1.

Koko Rantatie ja osa Kirkkotiestä on ilman kävelytietä ja tekee niistä yhä kasvavan auto- ja kevyen liikenteen kannalta ongelmallisia.

Ensimmäinen asia on, että kunta ei entisestään vaikeutettaisi tilannetta kaavoittamalljatkuvasti uusia tontteja ja tiivistämällä vanhaa rakennuskantaa teiden vaikutuspiirissä. Koska molemmat tiet ovat tämänkin selvityksenkin mukaan ainutlaatuiset koko valtakunnassa, niin uusien rakennuskaavojen tekeminen tulisi välittömästi lopettaa järven ja näiden teiden väliseltä alueelta, sekä niiden välittömästä läheisyydestä. Lyhytnäköinen kunnan taloudellisen edun tavoittelu kostautuu yhä kasvavina vaikeuksina liikenteelle, matkailulle ja asukkaiden viihtyisyydelle.

Teiden varsilla olevat jo nyt hyvin harvinaisiksi käyneet peltoaukeat tulisi ehdottomasti säilyttää maisemaan oleellisesti vaikuttavina osina

2.

Pitkällisen odottelun jälkeen saatiin kuntalaisille ja matkailijoille ainutlaatuinen Fjällbon puistoalue.

Kunnalla oli alkujaan 3 vaihtoehtoa sen alueen kaavoituksesta.

  • ei lainkaan rakennuksia
  • yksi asunto nykyisen talon paikalle
  • kolmen tontin rypäs keskelle puistoa

Nyt ensimmäinen ja paras vaihtoehto on jostakin syystä jätetty kokonaan pois.

Näin ainutlaatuiselle puistoalueelle ei tietenkään pitäisi tehdä minkäänlaista rakennusta. Mutta koska siellä on jo yksi rakennus, niin se voisi jäädä esimerkiksi sivutoimisen puistonvartijan asunnoksi ja varastoksi.

Kolmen asunnon rakentaminen keskelle puistoa on pelkästään ylimääräisen taloudellisen hyödyn tavoittelua puiston käyttäjien kustannuksella. Se olisi myös jälleen yksi lisä Rantatien muutenkin liian suureksi käyneeseen liikenteeseen. Joten sellaista ei pidä toteuttaa.

Puistoalue on tullut jo nyt niin suosituksi, että se vaatii varmasti tulevaisuudessa lisää tilaa sekä parkkeeraukselle ja monille mahdollisille uusille toiminnoille ja tapahtumille, joita siellä voidaan harjoittaa tulevaisuudessa.

3.

Kelluva rantaraitti: Ensimmäinen kysymys on, että mihin sellaista tarvitaan, kun rantaan on jo rakennettu erinomainen kävelyreitti samalle välille?

Toinen ongelma tulisi olemaan sen ja rannan väliin jäävä ”sisäjärvi”. Se estäisi veneiden pääsyn ulos osasta ”sisäjärveä” joko kokonaan, tai pääsisi jonkin kaarisillan kautta. Koska järvi on siltä kohdin erittäin matala ja ponttoonit painuisivat syvälle liejuun ja sillan reunat estäisivät pintaveden liikkeen niin, että se estäisi veden vaihtumisen tehokkaasti sillan sisäpuolelta ja kaikenlaiset roskat ja kasvien jätteet kasautuisivat sinne. Ranta on siltä kohdin jo nyt vesikasvien peitossa niin, että soutaminen on ajoittain vaikeaa. Se rumentaisi myös maisemaan sopimattomana koko rannan.

Jokainen järven rannan lähellä asunut tietää myös, että aina tulee vuosia, jolloin jäät rikkovat tai vääntävät ponttoonisillat vinoon. Sen rakentaminen ja huoltaminen ovat todella kalliita, verrattuna siihen, mitä sillä saavutetaan.

4.

Tuuskodon uimaranta. Tuusulan järvi on uinnin kannalta varsin huono. Se on matala, vesi sameaa ja pohja pehmeää liejua, etenkin tässä Tuuskodon kohdalla. Kaislikko ja muut vesikasvit valtaavat jatkuvasti lisää alaa. Uintikausi on lyhyt ja sitä lyhentää vielä ajoittainen leväkukinto. Näitä muutamia päiviä varten ei järvelle pidä rakentaa näin suuria rakenteita.

Aikaisemmin on pidetty tärkeänä, että mitään saunoja, pukukoppeja, eikä muita rakennelmia saa tehdä lähelle vesirajaa, joka muuttaisi maisemaa. Myös laiturien piti olla mahdollisimman huomaamattomia. Nämä laiturit ja muut vaadittavat rakenteet muuttavat kauniin ja suositun puiston aivan toiseksi.

Ranta vaatii massiiviset ruoppaukset, jotta välttävä syvyys saadaan aikaan ja satoja kuormia soraa, jotta pohja olisi edes siedettävä. Lisäksi sora vaipuu liejuun jatkuvasti vuosien kuluessa.

Järvi sopii parhaiten veneilyyn, kalastukseen, rannoilla patikointiin ja oleskeluun, jolloin kaikki nämä rakenteet ovat turhia ja vain pilaavat

alkuperäisen luonnonmaiseman. Järvi on parhaimmillaan alkuperäisessä asussaan, jota tullaan katsomaan.

Aikoinaan oli vanhainkodin laituri tässä samassa paikassa, mutta sen käyttö uimiseen loppui jo vuosikymmeniä sitten edellä mainittujen ongelmien vuoksi.

Epäilemättä tämäkin hanke osoittautuisi kyseenalaiseksi hyvin pian. Nykyisten ihmisten vaatimukset ovat myös aivan eri luokkaa kuin silloin, joten vaikeuksia tulisi olemaan.

Jos Tuusulassa halutaan kehittää uimapalveluja, niin toimenpiteet kannattaa suunnata jo olemassa oleviin valmiisiin hyvin suosittuihin kohteisiin tai maauimalaan ja kehittää niitä. Rusutjärvellä on jo nyt erinomainen ranta ja uintikelpoisempi vesi.   Samalla panostuksella saadaan niissä paljon parempaa aikaan. Myös Järvenpäässä on jo valmis uimaranta, jos Tuusulanjärvessä halutaan uida.

Tuusulassa 12.04.2021

Tuusula Seura ry

Puheenjohtaja Sakari Heikkilä                         Sihteeri Ritva Ohmeroluoma