Vastine Tuusulan kunnantalon suojelemiseksi ELY-keskukselle

Tuusula-Seura ry VASTINE 4.8.2022 Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Henrik Wager Puh 040 488 1669 Opastinsilta 12 B 00520 HELSINKI Tuusula-Seura ry:n vastine Tuusulan kunnantaloa koskevasta rakennussuojeluesityksestä annetuista lausunnoista Tuusula-Seura ry antaa seuraavan vastineen annetuista lausunnoista: Tuusula-Seuran kommentit Tuusulan kunnan lausunnosta 2.5.2022: 1. ”Asia on jo ratkaistu.” Tuusulan kunta viittaa valtuuston kokoukseen 29.5.2017 §88 todeten sivulla 8/11: Tuusulan kunta katsoo, että asia on jo ratkaistu, kun kunnanvaltuusto on yksimielisesti päättänyt 29.5.2017 § 88 valtuuttaa kunnan tilakeskuksen hakemaan kunnantalon purkulupaa ja MRL:n mukaisesti myönnetty purkulupa on lainvoimainen. Asian uudelleen käsittely eri lain nojalla ei muuta tilannetta. Valtuuston tehdessä päätöstä sillä ei ole ollut kunnantalon suojelutarpeesta riittävää arviointia kuten Keski-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon tekemää, vaan kunnan omana työnään tekemä Tuusulan kunnan rakennetun ympäristön inventointi ("Kulttuurimaisema ja rakennuskanta, Hyrylän taajama ympäristöineen, osa 2/8"). Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo on purkuhakemuksesta antamassaan lausunnossa vuonna 2018 lausunut seuraavaa: Näillä perusteilla Keski-Uudenmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan esitetyt selvitykset eivät anna riittäviä perusteita rakennuksen purkamiselle. (Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto purkuhakemuksesta 2018) Näin ollen Tuusula-Seura ry esittää kantanaan, että kunnantalon suojelun tarvetta ei ole ratkaistu Tuusulan kunnan esittämällä tavalla, vaan suojelun tarve on ratkaistava nyt aloitetussa prosessissa tai tämän prosessin myötä syntyneessä asemakaavoitusprosessissa. 2. ”...kolmen rakennuksen kokonaisuus ei ole ollut pitkää aikaan minkäänlaisia säilymisen edellytyksiä. Edellisillä perusteilla paikallisen merkityksen voi todeta poistuneen, koska inventoinnissa määritelty yksittäistä rakennusta laajempaa, kolmen rakennuksen kokonaisuutta ei ole…” (Tuusulan kunnan lausunto 2.5.2022) Tuusulan kunta viittaa lausunnossaan sivulla 7/11 kolmen erillisen rakennuksen kokonaisuuteen: Inventoinnissa viitataan kolmen erillisen rakennuksen, entinen kunnantalo, kauppakeskus ja nykyinen terveysasema, julkisivumateriaalien yhtenäisyyteen (punatiili). ja toisaalta siihen, että kahdelle näistä – kunnantalo ja Hyrylän vanha kauppakeskus – on jo myönnetty purkulupa ja että näin tämä kolmen erillisen rakennuksen kokonaisuus tulee katoamaan, kun nykyinen terveyskeskuskin tullaan lähivuosina purkamaan: Edellisillä perusteilla paikallisen merkityksen voi todeta poistuneen, koska inventoinnissa määritelty yksittäistä rakennusta laajempaa, kolmen rakennuksen kokonaisuutta ei ole, Tuusula-Seura toteaa, että juuri tämä tulevaisuus 1970-1980 -luvun rakennusten purkaminen päinvastoin osoittaa kunnantalon suojelun tärkeyden, jotta rakennusten historiallinen ulottuvuus osana uudistuvaa keskustaa säilyy ja monipuolistaa, elävöittää ympäristöämme. Tuusula-Seuran keskeiset kommentit Tuusulan kunnan lausunnosta 6.6.2022 3. ”…kunnantalon suojelu ei ole myöskään perusteltavissa…” Tuusulan kunta toistaa lausunnossaan saman väitteen kuten lausunnossaan 2.5.2022: Kunnantalon merkitysarvo on liitetty kolmen rakennuksen paikallisesti merkittäväksi arvioituun kokonaisuuteen. Kuitenkin kokonaisuudessa kaksi näistä kolmesta rakennuksesta on jo poistettu käytöstä…Kolmen rakennuksen kokonaisuuden säilymiselle ei ole edellytyksiä. Näin voidaan arvioida, että entisen kunnantalon suojelu ei ole myöskään perusteltavissa Hyrylän keskustan paikallisesti merkittäväksi määritellyllä kolmen rakennuksen kokonaisuudella. (Tuusulan kunnan lausunto 6.6.2022) Tuusula-Seura toistaa kantanaan, että juuri tämä tulevaisuus 1970-1980 -luvun rakennusten purkaminen päinvastoin osoittaa kunnantalon suojelun tärkeyden, jotta rakennusten historiallinen ulottuvuus osana uudistuvaa keskustaa säilyy ja monipuolistaa, elävöittää ympäristöämme. 4. Arkkitehti ja professori emeritus Juhani Pallasmaan näkemys 2022 Arkkitehti ja professori emeritus Juhani Pallasmaa on käsitellyt Tuusulan kunnantalon purkusuunnitelmia tulevassa Tuusula-Seuran Aikakirjassa. Juhani Pallasmaan luvalla lainaamme hänen asiantuntijanäkemystään seuraavasti: On unohdettu tai hyljätty se olennainen seikka, että kaupunkisuunnittelu perustuu olennaisesti rakennusten ja tyhjien tilojen - tilan - vuoropuheluun. Monasti tyhjä tila on arvokkaampi kuin rakennus. Valitettavan ja peruuttamattomalta vaikuttavan kehityksen merkit ja seuraamukset ovat näkyvissä myös Hyrylän keskustassa, josta eri aikakausia edustavat kerrostumat, sekä suunnittelun ja rakentamisen kokonaisvaltaisuus, ovat katoamassa. Erityisen karkea esimerkki tällaisesta lyhytnäköisyydestä on vireillä oleva kunnantalon purkamissuunnitelma. Kyseessähän on yhden viime vuosikymmenien menestyneimmän arkkitehtimme, Arto Sipisen, selkeäpiirteinen, joustava ja monikäyttöinen, vuonna 1980 valmistunut suunnitelma. Sipinen on yksi parhaiten arkkitehtuurikilpailuissa menestyneistä arkkitehdeistamme ja hän suunnitteli mm. useita kaupungin- ja kunnantaloja, yliopistorakennuksia ja kirjastoja, toimisto - ja asuinrakennuksia sekä mestariteoksena pidetyn Tapiolan kulttuurikeskuksen. Hyrylän kunnantalon hyvin suunniteltu ja rakennettu, selkeä ja esteettisesti miellyttävä rakennus voitaisiin melko vähäisin kustannuksin muuttaa useaankin vaihtoehtoiseen käyttötarkoitukseen. Valitukset huonosta sisäilmasta ovat vain tekosyy purkamiselle. Koko ajatus, että kaikkivoipaisen tekniikan aikakautenamme ilmanlaatu olisi riittävä peruste muuten hyväkuntoisen, neljä vuosikymmentä sitten rakennetun, rakennuksen purkamiseen on suorastaan absurdi. On täysin selvää, että Tuusulan Kunnantalo tulisi ehdottomasti säilyttää vuosituhannen vaihteen arvostetun arkkitehdin suunnitelmana ja Hyrylän keskustakuvan ja historian arvokkaana osana. Nyt tämä rationaalinen ja miellyttävä, aikanaan kunnan hallintoa varten suunniteltu rakennus, halutaan purkaa vain, jotta sen tilalle voitaisiin rakentaa tämän hetken luonteetonta, mutta rakentajilleen tuottoisaa talotuotantoa. Kansantaloudellisesti ajatus on tietenkin järjetön. Tuusula-Seuran kommentit Museoviraston lausunnosta 18.3.2022 Tuusula-Seura tervehtii tyytyväisyydellä Museoviraston perusteellista arviointia kunnantalon suojelutarpeesta katselmuksineen syksyllä 2021 ja etenkin sen johtopäätöstä: Museovirasto pitää kohteen suojelua tärkeänä. Museoviraston lausunnon mukaan kunnantalon säilyminen ja suojelu tukevat kuitenkin rakennusperintölain yleistavoitetta kulttuuriympäristön ajallisen ja alueellisen monimuotoisuuden, ominaisluonteen ja erityispiirteitä turvaamisesta. Edelleen Museovirasto löytää Rakennusperintölain 8 pykälän mukaisia suojelun edellytyksiä niin rakennuksesta, sen ympäristöstä kuin sisätiloistakin. Arvioinnin lopputuloksena museovirasto pitää kuitenkin asemakaavaa luontevimpana ratkaisuna kunnantalon suojeluun: Museovirasto pitää asemakaavaa luontevimpana ratkaisuna kunnantalon suojeluun. Koska alueelle ja rakennuksiin on suunnitteilla muutoksia, joiden toteuttaminen vaatii asemakaavamuutoksen, tulee siinä yhteydessä selvitettäväksi suojelutarve maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tuusula-Seuran johtopäätös annetuista lausunnoista Tuusula-Seura toteaa edelleen, että sen hakemuksen tavoitteena on ollut Tuusulan kunnantalon suojelu Rakennusperintölain nojalla. Seura voi kuitenkin hyväksyä Museoviraston antaman lausunnon 18.3.2022 johtopäätöksen Suojelun tarpeesta ja ehdotuksen sen kohdentumisesta. Sen mukaan suojelutarpeen selvittäminen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla tulevan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Museovirasto pitää asemakaavaa luontevimpana ratkaisuna kunnantalon suojeluun. Tuusulassa elokuun 4. päivänä 2022 Tuusula-Seura ry Sakari Heikkilä Ritva Ohmeroluoma varapuheenjohtaja sihteeri