Tuusula-Seura ry:n palaute Koskensillantien ja Esikunnanpolun kortteleiden asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta

Tuusula-Seura ry:n palaute Koskensillantien ja Esikunnanpolun kortteleiden asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta Tuusula-Seuran johtokunta on tutustunut otsikon mukaiseen suunnitelmaan ja antaa siitä seuraavan sisältöisen palautteen: 1. Yleistä kaavoituksesta ja Hyrylän keskustan kehittämisestä Hyrylän keskustan kehittämistä tulee jatkaa laaditun yleissuunnitelman ja siinä määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Näitä periaatteita ovat mm. elävyyden, viihtymisen, ajanvieton, liikeelämän, tapahtumien ja oleskelumahdollisuuksien lisääminen keskustan alueella. Vetovoimaa (= uusia asukkaita) ja pitovoimaa (= nykyisten asukkaiden pitäminen) tulee vahvistaa oleellisesti asuntojen täydennysrakentamisen sekä palveluiden sekä liike-elämän toimintojen lisäämisen ja yrittämisen mahdollisuuksien edistämisen kautta. Uutta rakentamalla saadaan lisää asukkaita ja elinkeinoelämän toimijoita sekä säilytetään ja lisätään palvelujen toimintaa ja yrityksien kannattavuutta. Ajanvieton ja oleskelun kannalta rakentaminen ja jalankulkuympäristö, viheralueet, katualueet ja aukiot on suunniteltava viihtyisäksi, toimivaksi, saavutettavaksi, kiinnostavaksi ja sujuvasti liikuttavaksi, selkeästi hahmottuvaksi kokonaisuudeksi. Keinoina ovat kaunis ja laadukas rakennettu ympäristö, jossa virkistysmahdollisuudet, viheralueet, katuvihreä, tapahtumapaikat, kulttuuri ja historia liitetään yhteen houkuttelemaan ihmisiä keskukseen. Samalla kehitetään liikenteen järjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia, jotta keskukseen on helppoa saapua ja liikkuminen on miellyttävää. Kehittämistavoitteet tiivistetään yleissuunnitelmassa periaatteiksi, joita ovat: 1. Laadukas, toimiva ja täydentyvä keskusta, 2. Elävä, viihtyisä ja vehreä keskusta sekä 3. Sujuvan liikenteen ja liikkumisen keskusta. Edellä olevat kappaleet ovat suoraan Hyrylän keskustan yleissuunnitelmasta. Nyt käsittelyssä olevan suunnitelman osalta voidaan kysyä, ovatko nämä hienot lauseet ja periaatteet voimassa näissä esillä olevissa vaihtoehdoissa ja toisaalta onko prosessissa edetty hyvä suunnittelun mukaisesti. Tältä osin on syytä kysyä, ovatko esitetyt vaihtoehdot todellisia vaihtoehtoja, vai saman ehdotuksen eri variaatioita ja toisaalta, miksi ehdotetaan edettävän suoraan asemakaavaehdotusvaiheeseen ohittaen kokonaan luonnosvaiheen esittäminen. 2. Kaavoituksen ja kehittämisen periaatteet Asuntorakentamisen määrä kolmessa eri vaihtoehdossa täyttää tehokkaan rakentamisen määrittelyn. On kuitenkin syytä kysyä, onko se samalla elävää, viihtyisää ja vehreää keskustaa, joka tuottaa kaunista, ihmisen kokoista ja olemassa olevaan ympäristöön sopivaa kaupunkimiljöötä, mikä on edellytys kestävälle kuntalaisuudelle? Koska kysymys on keskustan tulevaisuutta määrittävästä kaavasta, on myös kysyttävä täyttääkö se tulevaisuuden asumisen vaatimukset. Suunnittelussa on määrällisten tavoitteiden ja liian kiinteän kaupunkirakenteen sijaan alettu painottaa kokonaisvaltaisuutta. Siinä monipuolinen julkinen ja yksityinen rakennettu ympäristö on vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa. Näin muodostuu ympäristö, jossa palvelustruktuuri, luonto ja asuminen limittyvät asukkaan kannalta luontevaksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Määrällisten tavoitteiden sijaan tulisi tavoitella kestävää kuntalaisuuta, jossa asukkaat kiinnittyvät lähiympäristöönsä ja kotiseutuunsa, jotta Tuusulasta ei tule läpikulkukuntaa. Tarjotuista variaatioista mikään ei palvele näitä tavoitteita. Seuraavassa on vielä lyhyesti esitetty seikat, joihin yhdistys on kiinnittänyt erityisesti huomiota: • OASin liitteenä olevat rakennemallit havainnekuvineen eivät täytä tavoitteita ja periaatteita, joita Hyrylän keskustan yleissuunnitelmassa on esitetty. • Kortteleiden tehokkuus on hyvin korkea, kerrostalojen kerrosmäärät ovat VI-VII ja Esikunnanpolun puolella jopa VII kerroksisia. Kerrosneliömetrimäärät eri vaihtoehdoissa vaihtelevat hieman, ollen 42 500–45 300 kem2 välillä. Tulee harkita rakentamisen tehokkuutta, tiiveyttä ja sen sopimista ympäristöön paremmin. • Korttelit ovat ns. umpikortteleita, jolloin niiden väljätkin piha-alueet jäävät asuntoosakeyhtiöiden omiksi alueiksi. Etenkin Esikunnanpolun, nykyisen terveyskeskuksen korttelin osalta yhteys alueen läpi palvelukeskukselta Kauppatielle toimii vain katujen ja niiden jalkakäytävien kautta. • Metsäinen mäki rakennetaan täyteen, viheryhteys Jokilaaksoon on hyvin kapea. Nyt olemassa oleva metsäinen mäki tulee käytännössä häviämään. Alueen kaikki puusto tultaneen kaatamaan rakentamisen tieltä. Tällä on merkitystä myös ilmaston ja hiilinielujen osalta. • Rakenteellinen pysäköinti on esitetty toteutettavan pihakansien alle, vaikka maaperä mahdollistaisi maanalaisen pysäköinnin. • Alueen ja korteleiden liikenneratkaisut tulee ratkaista huolellisesti kaavoituksen yhteydessä, muuten edessä on pahoja haasteita, jopa ongelmia. • Palvelukeskuksen (Prisman kortteli) huolto- ja asiakasliikenne, tulevan pysäköintilaitoksen n 400 autopaikkaa, nyt suunnitelmassa olevien n. 340–468 autopaikan sekä Suutarintien korttelin ja mahdollisen kirjaston suunnittelu alueelle sijoittamisen muodostama lisäliikennemäärä haastaa nykyisen ja suunnitelmissa näkyvän katuverkon. • Hienot periaatteet elävyyden, viihtymisen, ajanvieton, liike-elämän, tapahtumien ja oleskelumahdollisuuksien lisäämisestä keskustan alueella loistavat poissaolollaan. • Avoimet, aukeat alueet kortteleiden välillä eivät ole tyhjiä tiloja, vaan ne yhdistävät ja houkuttelevat ihmisiä. Näitä tulee jättää rakennusten ja kortteleiden väliin myös sen vuoksi, että niillä kevennetään kaupunkikuvaa. • Alueen ja näiden kortteleiden suunnittelussa tulee harkita ja selvittää samalla kaupallisen torin tai vastaavan aukion sisällyttämistä suunnitelmiin • Viihtyisyyteen, vehreyteen, istutuksiin ja vesielementteihin tulee myös kiinnittää huomiota • Hyrylän keskustasta on hävitetty ja tullaan edelleen hävittämään rakenteellinen ja arkkitehtoninen ajallinen kerroksellisuus, jota olisi ollut syytä säilyttää suunnitelmallisesti. • Koskenmäentien pohjoispuolella sijaitsevien asuintalojen asukkaiden kannalta ympäristön muutos tulee olemaan hyvin radikaali niin rakentamisen kuin liikenteenkin osalta. • Toivomus on, että mitä tahansa alueelle kaavoitetaan ja rakennetaan, se toteutettaisiin laadukkaasti siten, että Tuusulan keskustan, Hyrylän elinvoima ja pitovoima lisääntyy. • Liian tiiviistä rakentamisesta, liian pienistä asunnoista ja niiden aiheuttamista haittavaikutuksista on mediassa ollut paljon huomioita. Meidän tulee välttää tätä Hyrylän ja Tuusulan muidenkin alueiden jatkokehittämisessä ja rakentamisessa. 3. Prosessista – asemakaavaluonnosvaihe on tarpeellinen Kyseessä on yksi Tuusulan tärkeimmistä ja keskeisimmistä alueista, jonka suunnitteluun on panostettava huolellisesti. Nyt esillä olevassa OAS:ssa esitetään tarkemmin määrittelemättömän laatukilpailun jälkeen siirryttävän asemakaavaehdotusvaiheeseen. Tuusulan-Seuran näkemys on, että alueen suunnittelussa on laatukilpailun jälkeen edettävä asemakaavaluonnosvaiheeseen. Vasta tämän jälkeen on asemakaavaehdotusvaihe. 4. Vaihtoehdoista – on laadittava todellisia vaihtoehtoja alueen suunnitteluun Kaavoituksen ja päätöksenteon tärkeitä periaatteita on erilaisten vaihtoehtojen välinen vertailu ja niistä ns parhaan vaihtoehdon valitseminen jatkon suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi. Näiden vaihtoehtojen on oltava riittävän erilaisia, jotta arviointi mahdollisista tulevaisuuksista on mahdollista. Nyt esillä OAS:n liiteaineistossa on kolme konsultin kaavoittajan ohjauksessa valmistelemaa vaihtoehtoa. Nämä on nimetty vaihtoehdoiksi A2, B2 ja C2. Nimityksistä huolimatta nämä eivät ole vaihtoehtoja. Niissä on korttelirakenne samantyyppinen. Rakentamisen alue on sama, rakentamatonta aluetta ei jää suunnittelualueelle vaihtoehtojen välillä poikkeavalla tavalla. Rakennusoikeuden määrä on haarukassa 42.500 - 45.300 k-m2. Autopaikkojen määrä vajaasta 400 autopaikasta runsaaseen 400 autopaikkaan. Näin nyt esitetyt ns. vaihtoehdot eivät täytä vaatimusta erilaisista vaihtoehdoista. Ne on laadittu OAS:ssa kerrotulla tavalla kaavoituksen ohjauksessa eikä tosiasiallisia vaihtoehtoja ole näin ollen syntynyt. Tuusula-Seura ry Johtokunta